torstai 26. tammikuuta 2012

Gourmetnurkka

Miksiköhän musta ei ole tullut kokkia? Saati leipuria... Kas tässä tämänpäiväinen herkkulounaamme: Uulalla kaupan valmiskeittoa, aamupalalta jäänyt kaakao ja ruokakaukaloon unohtuneet rusinat. Minulle tarjolla aamusta saakka pöydällä seisseet kaurapuuron huoneenlämpöiset jämät ja omenaa. Mut hei, Uulan keitto on sentään lämmitetty eikä siinä oo mitään lisäaineita ja mun omena on luomua, mä siis lasken näitten valttikorttien varaan. Näistä professionaaleista ruokakuvista löytyy myös d-vitamiinipullo (jonka korkin kumiosan imeskely kuului myös U:n lounasrepertuaariin), polkupyörän takavalo, suodatinkannu hanoistamme virtaavalle Thames-joen vedelle, paras syntymäpäivälahjani ikinä (12-vuotiaana tädiltäni saatu linkkari) ja toki paljon murusia. Plus keltaiset narsissit! Kevät tulee, ihan kohta!

Lisäksi myös todistusaineistoa siitä että uunissamme on nyt paistettu muutakin kuin kalapuikkoja ja valmispizzoja. Uunista tulikin mieleeni, että hyvä kun meille sentään tässä vaiheessa vuotta selvisi että lietemme grilli toimii vain jos sen luukkua pitää auki. Kuulemma normaalia, ja sen ei kuulukaan toimia luukun ollessa kiinni. Jahas. Suomalaisittain uunin paikalla meillä on siis grilli, ja alaosassa (missä olen tottunut säilyttämään peltejä yms.) on normiuuni. Ei olla vielä uskaltauduttu kokeilemaan grilliä. Sen käyttö kuulostaa aika näppärältä, varsinkin näin lapsiperheessä! Toki jos on kovin kylmä sisällä niin lämmittäähän se varmaan, ainakin keittiön.

Helppoja lounasvinkkejä otetaan siis vastaan. Vielä mieluummin vastaanotetaan valmiita lounaita. Alan myös ymmärtää polygamian hyötyjä, kaksi vaimoa lisää tähän perheeseen sopisi vallan mainioisti. Toinen voisi olla vaikka sellainen hyvää ruokaa mielellään laittava ja toinen joka tykkää siivota ja hoitaa lapsia.









-R

5 kommenttia:

AnnaVK kirjoitti...

Mihinköhän mun kommentti hävisi? Mutta on edelleen kiva lukea tätä blogia. Tarviiko muuten ruoan aina näyttää hyvälle? Vai riittääkö vain maku? Ei siinä, etteikö sun seisonut kaurapuuro maistuisi :) Mutta mulle kyllä kelpais kotiin useampi vaimo, kun tulisi kotiin olisi koti jo siivottuna ja ruoat laitettuna. Ja joku hoitaisi vielä lapsiakin. Itse saisi vain nauttia kaikesta ;)

Anu.R kirjoitti...

Mutta pullaa oot sentään leiponut, näyttävät ainakin ihan ehdoilta kotipullilta. Ei onnistuis multa. Ihanat kuvat, elämän makua:)

Anonyymi kirjoitti...

Hei rakkaat! Hyvät kuvat teillä. Täällä itärajalla olen kuunnellut ravitsemusterapian luentoja. Suosittelen proteiinien ja hyviin rasvoihin satsaamista: kalakeittoa, kananmunia, papuruokia, broileria. Öljyt ja jopa voi tärkeitä aivoille. Rahkaa, jogurttia, pähkinöitä, siemeniä. Tosin pähkinät jauhettuina lapsille. Riittävät rakennusaineet: parempi jaksaminen! Ja minä kauhon lunta ennenkuin hukun siihen. Terv. Mamma.

Anonyymi kirjoitti...

Onpa kiva kuulla, että kaurapuuro pitää koko perheen vauhdissa myös lontoolaisessa ruokapöydässä.
On kovin antoisaa lukea blogianne. Samalla palautuvat mieleen antoisat väittelyt juridiikasta ja maailman mullistuksista. Paneutuminen Lordien päätösten kiemuroihin, ja niiden tulkitseminen on kerrassaan kiehtovaa. Elämä on kyllä mutkikasta ja kiehtovaa!Lukemalla teidän blogianne tunnen jälleen olevani sykkivässä Lontoossa.
Lämpimin terveisin koko perheelle
Tuohi-täti

Ruusu kirjoitti...

Kiitos kommenteista kaikki! Nämä kyllä luetaan aina vaikka vastaamisen kanssa onkin joskus hidasta! ;-)