sunnuntai 4. maaliskuuta 2012

Mielipiteitä asioista

Whitechapel. Loistavaa pakistanilaista ruokaa nurkan takana. 
Kevät on saapunut Lontooseen. Tällä ja viime viikolla on nautittu n. 15 asteen lämpötiloista, takki on välillä ollut tarpeeton. Tämä on hienoa: yksi ikävimmistä asioista Suomessa on aivan liian pitkä ja pimeä talvi.

Kevään tulon huomaa yliopistollakin: toista lukukautta on jäljellä enää pari viikkoa ja tahti tiivistyy loppua kohden. Syytän siis kiirettä saamattomuudestani blogin päivityksen suhteen. Kesäkuussa odottavista tenteistä muistutellaan ahkerasti ja erilaisia tenttiharjoituksia ja harjoitusesseitä pukkaa. Tämä on varmasti lopputulosta ajatellen hyvä, mutta nostattaa myös stressitasoa asiaankuuluvasti.

Tässä yhteydessä on tullut muistutettua mieleen myös eräs isoimmista eroista Suomen yliopisto-opetuksen ja täkäläisen systeemin välillä. Helsingin oikiksessa kukaan ei lähtökohtaisesti odota, että opiskelijalla olisi tentittävästä asiasta jokin oma mielipide tai omaa sanottavaa - jolleivät sitten asiat ole muutamassa vuodessa aivan radikaalisti muuttuneet, mihin en oikein usko. Oikiksen tentithän ovat muistaakseni pitkälti sellaisia, että vastaustila on rajattu yhteen sivuun ja esseevastauksen tarkoituksena on ladella ulkoa opetellut faktat paperille. Täällä sellainen ei tulisi kuuloonkaan. Oman näkökulman tuominen esiin on perusedellytys, eikä tentistä tai esseestä voi saada hyviä pisteitä, jollei kirjoittajan oma ääni kuulu selvästi. Tästä on muistutettu jokaisessa käänteessä ja sama näkyy myös seminaareissa: asiaan kuin asiaan on oltava mielipide ja pieni debatti on suorastaan itsetarkoituksellista.

Tämä voi välillä olla rasittavaakin, mutta toisaalta se myös kehittää käytännön juristille olennaista argumentointitaitoa. Tässä suhteessa olen jo vuosia hieman ihmetellyt suomalaista oikeustieteen opetustapaa, joka on kauniisti sanoen "asiapohjainen: argumentointitaitoa ja asioiden osaamista on muukin kuin pykälien selostaminen ulkoa. 



Ajattelin muuten aloittaa pienen sivublogiprojektin, johon kokoan aika ajoin huomioita täällä vastaan tulevista kiinnostavista juridiikan ilmiöistä. Tämä voi useimmista kuulostaa suunnilleen yhtä kiinostavalta kuin merisää, mutta ainakin vältytte tässä blogissa juridisilta jorinoiltani. Ilmoitan kun asiasta on jotain kerrottavaa, toivottavasti siis pian.

Gruffalo -keksi, joka hymyilee yhtä iloisesti kuin kevätaurinko.  Tehty Aamun päiväkodissa.

3 kommenttia:

Ale kirjoitti...

Keep on rockin' in the free world! Ja varauksetonta peukkua juridiset jorinat -blogille!

Kalle kirjoitti...

Kiitos Ale, näin me teemme! Ja jorinablogi on työn alla.

Kalle kirjoitti...

Totta, itsekin pidän merisäästä. Se on jotenkin rauhoittava. Siispä blogille on selvästi tilausta ;-)