-Äiti, Mama ja minä, joka löytyi sieltä Tuomas Veturin ja Peppa Pigin vierestä, ei siis mistään spesiaali-hyllystä -ja näin sen kuuluukin olla.
-Tikku-Ukko (tää on ihme hitti täällä, Tikku-Ukolla oli oma musikaalikin?!?!)
-ja viimeisenä muttei suinkaan vähäisimpänä: Ruusu-kanan kävelyretki.
Pöllöjen lisäksi täällä rakastetaan kettuja, repolaiset seikkailevat sekä Tikku-Ukon että Ruusu-kanan kansissa. Öiseen aikaan täällä Lontoon keskustassakin pääsee tapaamaan kaduilla ja puistoissa hiippailevia kettuja useasti, en kyllä tiedä siitä rakastettavuudesta, citykettuihin tunnutaan suhtautuvan kuin rottiin. Muakin on tultu vihaisena opastamaan, että ei saa päästää lasta juoksentelmaan puistossa sillä siellä saattaa olla ketun pissaa. Siis ei kakkaa, vaan pissaa. Ja kuulemma koirien jätökset ei oo mitään verrattuna ketun kuseen... Muistaakseni mulla taisi mennä vähän päreet sen sedän kanssa.
-R
4 kommenttia:
Tuota Rosie's walk kirjaa lueskelin just kuvituskurssilla ja siitä sanottiin että se on semmonen "must have". Oli aika ihastuttava kyllä.. Tyyppi vaan kävelee eikä huomaa mittää. Tikku-ukosta en oo kyllä kuullukkaa .. I love kirjastot<3
HS: joo, toi Rosie on aika ihanan näköinen! Ja Stick Mankin on yllättävän hauska, Aamun suosikki ja se halus tehdä omankin Tikku-ukkokirjan. :-) Pitää varmaan ostaa jotain lempparikirjoja täältä mukaan kun joskus palataan taas Suomeen...
Kiva tuollainen mummy, mama ja me-kirja. Mites isoäidit näyttäytyy englantilaisissa lastenkirjoissa? Siitä saisi varsinaisen artikkelin aikaan hei! Ja eikös vain Englanti ole lastenkirjojen kehto. Mamma.
Lisää matskua Tikku-ukosta?
Lähetä kommentti