Kuinka hölmö ihmisen pitää olla, että kolmenkympin ollessa aivan nurkan takana perheellisenä päättää palata koulunpenkille ja päättää vielä tehdä sen ulkomailla yhdessä Euroopan kalleimmista kaupungeista? Tätä olen miettinyt tämän kesän aikana muutamaan kertaan, eikä ajatus ollut kovin kaukana roudatessamme eilen tilataksillista matkatavaroita Helsinki-Vantaalle. Muistaakseni aikanaan vuonna '04 ulkomaille lähtö sujui jotenkin helpommin - tai ainakin pienemmällä tavarakuormalla. Heathrown kentällä taksikuski kysyi, että muistittehan ottaa mukaan myös keittiön tiskialtaan ja sängyt. Vastasin, että tiskiallas jäi mutta sänky on mukana - se kun oli.
Täällä kuitenkin nyt ollaan. Eilisillan urheiluna oli kantaa tavarakuorma kierreportaita ylös viidenteen kerrokseen, ja tänään ollaan ihailtu puistonäkymiä Lontoon Bloomsburyssä. Ylin kerros, mieletön sijainti, mielettömän rumat huonekalut ja kokolattimatot. Olemme hieman kateellisia alakerran naapureille isommista ikkunoista, mutta muuten yliopiston asunto on kuitenkin tähän asti ollut iloinen yllätys; kaipaa ehkä vain hieman personointia.
Mitä tästä vuodesta tulee, en osaa vielä arvata. Kolmenkympin kriisin hoitoprojektiksi tämä vaikuttaa liian vaivalloiselta, joten toivottavasti tästä on oikeasti muutakin hyötyä - miten se sitten ikinä ilmeneekin. Ennen matkaa jännitti lähtö, nyt jännittää jatko. Hyvällä tavalla.
-K
6 kommenttia:
Jään seuraamaan teidän Lontoo-blogia. :)
Ulkomailla asumisesta on aina hyötytä :) Jos on asunto koulun puolesta ja selkee vuoden pesti, niin turha jännittää, sieltä pääsee kolemssa tunnissa pois tarpeen tullen.
Pitäkää hauskaa!
Jes teille tuli blogi ja tottakai tulin lukijaksi. Alkoi ainakin hyvin kiinnostavasti..Kuulin Elinalta kun en itse ole Facessa.
Anttikin tulee Lontooseen ensiviikolla työmatkalle..Eli jos jotain pakko saada täältä..
No mutta hauskaa blogailua ja Lontoota!
Postailuja innolla odottaen..
Riikka
Lasketaanko kämpän personoinniksi se, jos repii kokolattiamatot helvettiin ja korvaa ne jollain järkevällä materiaalilla? Yliopistolle voi varmaan sanoa, että se "vaan kului pois" tai "oli jo tollanen, kun tultiin."
Kreeta: Tervetuloa!
Riikka: Täällä yritetään postailla parhaamme mukaan ja jopa ehkä vastailla kommentteihinkin. :-)
Tommi: yritämme parhaamme mukaan hinkuttaa kokolattiamattoa pois karheilla kantapäillämme. Olen tosin löytänyt tästä lattiasta jo pari hyvääkin puolta: 1) se ei ole liukas 2) se ei tunnu kylmänkosteassa asunnossa niiiin kylmältä ja kostealta. Huonot puolet tosin johtaa edelleen...
ja Mikael: toistaiseksi taidetaan pysyä tässä. :-) ja täähän on ihan iisiä uudisraivaajiin verrattuna, tai aika moneen muuhunkin asiaan verrattuna!!!!
Lähetä kommentti